Toolbar
  • NEWS

Dokumentti maailman arvokkaimpiin lukeutuvasta vuoristosademetsästä, sen asukkaista ja epävarmasta huomisesta

Oletko kuullut Itä-Usambarasta? älä välitä, en minäkään vielä vähän aikaa sitten ollut. 

Itä-Usambaran ihmeestä tietää vain harva. Vielä harvempi on päässyt sen omin silmin näkemään. Itä-Usambaran vuoret nousevat tasangolta satojen kilometrien päässä Serengetin ja Ngorongoron maailmankuuluista kansallispuistoista, masai-kylistä ja Kilimanjaron silhueteista. Itä-Usambara sijaitsee Koillis-Tansaniassa, miltei rannikolla, parin tunnin ajomatkan päässä Kenian rajalta. 

Mutta mikä sitten tekee Itä-Usambarasta niin ainutlaatuisen? Eihän siellä ole leijonia eikä norsuja, kirahveista tai muista näyttävistä Afrikan suurista nisäkkäistä puhumattakaan. 

Itä-Usambaran arvo on piilossa syvällä sademetsässä. Pieni ja pirstaleinen metsäalue kuuluu maailman 25 arvokkaimman luontokohteen joukkoon. Alueella elää lukemattomia sellaisia lajeja, joita ei tavata luonnontilaisina muualta. Itä-Usambaraa onkin alettu luonnontukijoiden keskuudessa kutsua Afrikan Galapagokseksi. 

Mutta eläinten ja kasvien lisäksi Itä-Usambarassa asuu myös ihmisiä. Viidakkokylien asukkaat ovat riippuvaisia sademetsän antimista: polttopuusta, rakennusaineeksi ja tarve-esineisiin tarvittavasta savesta, ruokayrteistä, lääkekasveista - ja ennen muuta vedestä. Ilman vuoristosademetsän tuottamaa vettä elämä olisi mahdotonta - ei vain Itä-Usambarassa, vaan myös tasangon monissa kylissä ja rannikon kaupungissa Tangassa. 

Mutta kuten niin monessa paikassa, myös Itä-Usambarassa metsät ja niistä riippuvainen perinteinen elämänmuoto ovat uhattuina. Vaikka sademetsän kaupalliset hakkuut on saatu - ainakin väliaikaisesti - loppumaan, luonnonarvoja uhkaavat monet muut ihmisen toimet. 

Maanviljelijät tuhoavat metsää levittämällä sinne viljelykasveja, kuten kardemummapensaita ja banaanipuita. Lyhyen viljelyajan päätteeksi jäljelle jää tuhottu alue, josta sademetsän oma lajisto on kadonnut tyystin. Tuli nousee kaskimailta vuosi vuodelta ylemmäs vuoren rinnettä, kohti sademetsän sydäntä. 

Itä-Usambaran metsiä ehdittiin hakata vuosikymmenet. Suomenkin kehitysyhteistyön tavoitteena oli aluksi metsätalouden kehittäminen. Sitten brittiläinen tiedelehti kirjoitti kriittisen artikkelin, jossa Suomea suomittiin arvokkaan sademetsän, paavalinkukan kodin, tuhoamisesta. Suomi muutti suuntaa, ja päätti hakkuiden sijaan alkaa tukea suojelua. Nyt toistakymmentä vuotta jatkunut työ luonnonarvojen turvaamiseksi on päättymässä. 

Mitä tulee tilalle, vai tuleeko mitään? Pystyykö Tansanian kehittymätön, varaton ja korruptoitunut hallinto omin avuin turvaamaan maailman arvokkaimpiin lukeutuvan sademetsän säilymisen? Mikä on Suomen vastuu? Mikä ylipäätään on alkuperäisen luonnon suojelemisen arvo kehitysyhteistyöhankkeissa? Itä-Usambaran sademetsien kohtalo on taas sumun peitossa. 

Kutsu Usambarasta -dokumentissa saavat puheenvuoron Usambaran asukkaat: ihmiset ja luonto. 

Käsikirjoitus ja ohjaus ja kuvaus: Petteri Saario
Leikkaus: Raimo Raitahila
Research: Tiina Saario, Pekka Virtanen
Tilaaja: Yle Teema
Tuotettu yhteistyössä: TV2 Asiaohjelmat 
Tuotanto: Tekstivirta Ky
Tuotantotuki: Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto
Tekijänoikeuksien haltija: DocArt
Valmistumisvuosi: 2002
Kesto: 33'05" 

Lisätietoja: DocArt / Tiina Saario, puh. 040 733 9300
tiina.saario(a)wildfin.com