JA Lens

Wildfin-sivusto kertoo DocArtin ja Taiga Filmsin tuottamista dokumenttielokuvista, TV-sarjoista ja muista audiovisuaalisista teoksista. Lisäksi sivustolta löytyy tietoa Petteri Saarion muille tuotantoyhtiöille ohjaamista ja kuvaamista dokumenteista.

Petteri Saarion kuusiosainen dokumenttisarja Asvalttiviidakot kertoo kaupunkiluonnosta, muuttuvasta luontosuhteestamme sekä kaupunkilaisten kriittisestä merkityksestä ympäristöongelmien ratkaisijoina ja kestävän tulevaisuuden luojina.

Petteri Saarion kuvaama ja ohjaama kuusiosainen dokumenttisarja Erämaan lumo kertoo Suomen sykähdyttävimmistä erämaista ja haurastuvasta luontosuhteestamme ja kaipuustamme luontoon. Tärkeässä roolissa ovat aineettomat luonnonvarat kuten hiljaisuus, pimeys, maiseman eheys, koskemattomuus. Luonnon ohella sarjassa tavataan erämaissa viihtyviä ihmisiä, riekonpyytäjästä ja poromiehestä nykytanssijaan ja vapaaottelijaan.

“The world has enough for everyone's need, but not enough for everyone's greed.”

Dokumenttielokuva tutkijan olemukseen

Petteri Saarion ohjaama ja kuvaama kuusiosainen Veden Saartamat -dokumenttisarja esittelee saaristojemme värikkäät kasvot. Veden saartamien ensiesitys oli TV1:ssä vuonna 2013.

Matkailun edistämiskeskuksen Visit Finland sivusto

Järviemme helmet on kuusiosainen dokumenttisarja, jossa kurkistetaan syvälle suomalaiseen sielunpeiliin. Kuuden erilaisen järven kautta dokumentit piirtävät kuvan Suomesta ja suomalaisuudesta: historiasta ja kulttuurista, maisemasta ja luonnosta, politiikasta ja uskomuksista. 

Kuudessa Rajankäyntiä-dokumentissa matkustetaan dokumentaristi Petteri Saarion kanssa Suomenlahdelta Kuolan niemimaalle, Saimaalta Laatokalle, Savosta Vienan Karjalaan, Kuusamon koskilta rajan takaisen Paanajärven taikaan.

DocArt on tuottanut kuva-aineistoa TV-mainoksiin, mm. Front Desk ja Mjölk -tuotantoyhtiöille. Aineistoa on nähty mm. Fazerin, Lumenen ja Saarioisten mainonnassa.

Aurinkoista arkkitehtuuria on Petteri Saarion ohjaama ja kuvaama yrityselokuva, joka kertoo aurinkopaneeleiden hyödyntämsestä arkkitehtuurissa. Tilaajana Neste Advanced Power Systems (NAPS).

Suo-yhtyeen musiikkivideo

Utsjoen Beckhamit avaa oven nykypäivän saamelaisuuteen

Veneen kölipuu ja arkkulaudat omasta metsästä. Koskettava ja lämminhenkinen kuvaus pienen karjalaiskylän elämästä ja nuoren Sergein kasvunvuosista Pohjois-Euroopan upeimpien aarniometsien keskellä. 

Kuudesta dokumentista koostuva lämminhenkinen ja puhutteleva sarja, joka uppoutuu jokiluontoomme ja -kulttuuriimme pintaa syvemmältä - sanan mukaisesti. 

Rajat ylittävä elokuva itsenäisyyttä juhlivan Suomen ja suomalaisten luonnosta.
Lisätietoa sarjan omilta sivuilta: www.kansanluonto.net     Tunnustukset International Environmental Film Festival Green Vision 2008, Pietari, Merit Award for Beauty and Humanism. The World of Knowledge, IV International Film Festival of Popular Science Films 2009, Pietari. Tuomariston erikoispalkinto parhaasta kuvauksesta

Kullankeltaisten peltojen keskellä Itä-Uudenmaan Askolassa seisoo saarimaisen mäennyppylän laella keltainen talo. 1913 rakennettu puutalo ja hehtaarin kokoinen tontti ovat Stenbäckin perheen onnela. kahdeksanvuotiaalla Carolinalla, viisivuotiaalla Juhanilla ja kaksivuotiaalla Markuksella on tilaa juosta, kiipeillä, keinua ja touhuta, ja perheen kolme koiraa saavat rauhassa kaivaa kuono mullassa kuoppia. Vanhassa aittarakennuksessa on kanala. Perheen äiti Reija-Riikka on kotona lasten kanssa ja isä Ken työskentelee suomalaista huipputeknologiaa edustavassa Vaisalassa. 

Talvella 2006 perheen maailma järkkyy. Television ajankohtaisohjelmassa kerrotaan, että suuri ranskalainen energia-alan yhtiö Areva havittelee uraanikaivosta Itä-Uudellemaalle. Reija-Riikan perheen koti on merkattu huolellisesti Kauppa- ja teollisuusministeriön arkistoihin: Valtausalue 32, Askola, Veikkola. Talo ei voisi sijaita keskemmällä valtausaluetta. 

Reija-Riikka lupaa pelästyneelle viisivuotiaalleen, että äiti taistelee loppuun asti, ettei kaivosta tulisi heidän kotiseudulleen. Ja lupauksensa äiti pitää. Samantapaisia lupauksia tehdään myös muissa kodeissa. Näistä lupauksista ja ajatuksista syntyy asukkaita yhdistävä voima ja he lähtevät yhteistuumin kaatamaan Arevan aikeita. Vaikka virkamiehet antavat ymmärtää, ettei asukkailla ole paljoa sananvaltaa asiassa, niin asukkaat päättävät toisin. Syntyy kansalaisliike Uraaniton.org. 

Asukkaat eivät syyttä huolestu valtausuutisista. Uraanikaivos ei ole mikä tahansa kaivos ja jo pelkällä koelouhinnalla on haitallisia vaikutuksia. Uraaninlouhinta tuottaa valtavat määrät radioaktiivista jätettä, joka pysyy radioaktiivisena tuhansia vuosia. Kaivoksen jätteistä - hiekkakasoista ja liejualtaista - leviää tuulen mukana ympäristöön radioaktiivista pölyä. Louhinta vaarantaa myös vesistöt ja pohjavedet. Toisin sanoen, alueen uhkakuvana on radioaktiivinen tulevaisuus. 

Dokumentti on kuvaus maaseudun rauhassa asuvasta perheestä, jonka idyllin alta vedetään matto. Samalla se on tarina tavallisten ihmisten vastarinnasta ja tuloksekkaasta kansalaistoiminnasta. Se on kertomus siitä, kuinka määrätietoinen ja peräänantamaton kansalaistoiminta voi onnistuessaan kaataa suurenkin ulkomaisen yrityksen aikeet. 

"Viidessä vuosikymmenessä maatilojen määrä on vähentynyt Ruotsissa yli 80 prosenttia. Suuntaus on ollut sama kaikkialla läntisessä Euroopassa." 

Sven Quijote käy taistoon talonpoikaiskulttuurin puolesta 

Sven Quijote -dokumentti alkaa kohtauksella, jossa Näsin kylässä Etelä-Gotlannissa asuva Jörgen Sigsarve yrittää saada tilan vanhan tuulimyllyn pyörimään. Kohtaus symbolisoi Jörgenin ja samalla kaikkien eurooppalaisten talonpoikien kamppailua elinkeinonsa ja elämäntapansa puolesta. 

Maanviljelyn murros nähdään usein vain teknistaloudellisena tai sosiaalisena haasteena: Miten tuottaa ruokaa kannattavasti? Mistä saada työtä maaseudun väestölle? 

Kysymys on kuitenkin paljon laajemmasta ja syvemmästä asiasta: kokonaisen kulttuurin katoamisesta. 

Vuosituhansia jatkuneesta perinteisestä maanviljelystä on tullut muutamassa vuosikymmenessä viljelyteollisuutta. Kun maatilojen ja maanviljelystä elantonsa saaneiden määrä on romahtanut, myös talonpoikaiskulttuuri on joutunut syöksykierteeseen. 

Kun kulttuuri romahtaa, romahtaa myös ihmiskuvamme ja maailmankuvamme. Sillä on väistämättä dramaattisia vaikutuksia; seurauksia joita ei haluta tai edes osata ajatella. 

Sven Quijote on lämminhenkinen syväluotaus gotlantilaisen Sigsarven maatilan elämään. Tilalla asuu kolme sukupolvea, mutta koska maanviljelys ei enää elätä kaikkia, emäntä on joutunut hakeutumaan muualle töihin. Elokuvassa seurataan perheen elämää iloineen ja suruineen kahden vuoden ajan. 

Maatilan elämä ei ole helppoa: kuivuus uhkaa viedä sadon, vasikointi ei aina suju halutulla tavalla, EU:n venkoilu koettelee voimia. Niin nuorten kuin vanhojenkin tulevaisuus on sumun peitossa. 

Usko yhteiseen päämäärään kuitenkin auttaa. 

Ennen kylän väki tunsi toisensa ja tapasi päivittäin kyläkaupassa. Nykyisin on toisenlaista. Mutta vaikka yhteisön perustukset murenevat kehityksen moukarin iskuissa, periksi ei anneta. Kylän naisten laulu soi keskiaikaisessa kirkossa, lehmä teurastetaan naapurusten voimin - ja välillä ehditään panna aitoa gotlantilaista savustettua olutta, kalastaa ja kumota kippoja, pelata perinteisiä pelejä, viettää rentoa rantaelämää, uittaa vauvoja ja hiljentyä seuroissa... 

Sven Quijote on ennen muuta pohjoisen karuissa oloissa elävän maanviljelijäperheen arjen intiimi kuvaus. Mutta se on myös kuvaus välittämisestä, voimasta ja oman arjen hallinnasta - ja upeasta gotlantilaisesta maisemasta ja luonnosta etelänkiisloineen ja klinttitörmineen. 

Metsähallitus merellä