Blogi: luovasti luonnosta

15.7.2012 – Lintuja Ebron suulla

Tänne saapuvat koko pohjoisen ja keskisen Euroopan linnut syksyllä. Täällä talvehtii kymmeniä tuhansia vesilintuja ja kahlaajia. Osalle muuttolinnuista Ebron delta on vain välilaskupaikka matkalla Andalusiaan tai Afrikkaan sekä uudelleen keväällä kohti pesimäalueita. Tämä 320 neliökilometrin riisivainio ja ranta-alue on yksi Euroopan kuuluisimmista kosteikkoalueista, joiden säilyminen ja suojelu on välttämätöntä sille, että meillä pohjoisessa lintukannat säilyvät elinvoimaisina. Täällä on tehty pitkäjänteistä työtä myös sen eteen, että ihmiset saavat nähdä lintuja, oppia niitä tuntemaan sekä ymmärtämään, että nekin tarvitsevat oman tilansa aina vaan intensiivisemmän maankäytön puristuksessa.
Linnuista kiinnostuneille Delta de l’Ebrosta on saatavissa runsaasti informaatiota: karttoja, infotauluja, luontopolkuja, lintutorneja ja lintupiiloja. Matkailuteollisuus osaa ottaa hyödyn linnuista, mistä ei ole välttämättä pahaa sanottavaa. Hotellin portieeri Ambostan kaupungissa osaa kertoa, missä ovat parhaat staijauspaikat ja mihin ei saa mennä. Suuri katalonialainen pankki, Caixa on perustanut säätiön, joka on rakentanut hienon luontokeskuksen nimeltään MunNatura  Tancadan kosteikon reunalle. Kaukoputket ovat valmiiksi telineissä suuren kivirakennuksen katolla.  Luontokeskuksesta, tai ekomuseosta kuten täälläpäin sanotaan, saa asiantuntevaa tietoa ja tätä on tarjolla myös perinteisistä laguunien käyttömuodoista kuten suolan kuivaamisesta ja kalastuksesta.

MunNaturan luontokeskus suola-altaiden ympäröimänä. Suuri espanjalainen pankki on rahoittanut tätä, tänä keväänä avattua keskusta. Toivottavasti se ei ole horjuuttanut pankin taseita.

Heinäkuu on hiljaisinta vuodenaikaa täällä. Iloa riittää kuitenkin niistä sadoista kaitanokkalokeista ja hietatiiroista, jotka ruokkivat puolikasvuisia poikasiaan Tancadan riutoilla. Nämä samoin kuin välimerenlokit ovat kasvattaneet kantojaan suojelualueiden ansiosta. Terveisiä pohjoisesta tuovat jo nyt ne yhdeksän punaista kuovisirriä, jotka ovat nippa nappa ehtineet käydä kääntymässä ja munimassa jossakin Pohjois-Venäjän tundralla. Poikasten hoito on jätetty uroslinnuille ja rouvat ovat jo Espanjassa nokkimassa mutaa mustapyrstökuirien ja avosettien kanssa. Kaukaa ovat kotoisin myös ne ensimmäiset valko- ja mustaviklot sekä suokukot, jotka pitävät Välimeren lintukavereita parempina kuin sääskiä Lapin soilla. Sen sijaan 355 kosteikolla laiskottelevaa flamingoa ovat täältä kotoisin. Niitä pesii suiston alueella toisina vuosina jopa 3000 paria.

Flamingo ja jalohaikara tekevät yhteistyötä: toinen polkee mutaa ja siivilöi siitä pikkueliöitä jättäen isommat herkkkupalat takana seisovalle kaverille

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress