Blogi: luovasti luonnosta

11.11.2011 – Lyhtyjä taivaalla

Tulimme eilen illalla vuoristosta takaisin kaupunkiin, Aoy ajoi meidät. Tänään nautimme Chiang Main lämmöstä, leppoisasta ilmapiiristä ja ihmettelimme ulkolaisten matkailijoiden suurta määrää.

Illalla on kolmipäiväisen Loy Krathong –festivaalin huipennus. Näin lyhyellä Thaimaan matkalla ei ole vielä selvinnyt kaikkea tähän kulttuuriin kuuluvaa eikä varsinkaan tämän festivaalin historiaa ja tarkoitusta. Sitä kuitenkin vietetään koko maassa, etelässä juhlitaan yksi päivä, mutta täällä pohjoisessa kolme.

Illan hämärtyessä taivaalle alkoi nousta lyhtyjä. Tyynessä illassa ne kohosivat kohoamistaan yhä ylemmäs. Pyöreä täysikuu katsoi suu ympyräisenä tätä meininkiä. Kun ilta ehti pidemmälle, voi taivaalla nähdä tuhatkunta lyhtyä samanaikaisesti. Ja uusia lähetettiin ympäri kaupunkia. Pitkin päivää oli kadun varsilla ollut myynnissä näitä noin metrin korkuisia pusseja, joiden alaosassa on kevyt rautalankakehikko. Sen keskelle sytytetään pienempi tai suurempi kynttilä, odotetaan kunnes lämmin ilma on täyttänyt pussin ja alkaa kohottaa sitä ylöspäin. Sitten vaan päästetään irti ja annetaan mennä! Toiset lisäävät kehikosta riippumaan erilaisia paukkkumattoja ja vastaavia, jotka alkavat sitten räiskähdellä ja välähdellä talojen yläpuolella.

Lyhtyjä lähdössä taivaalle täysikuun seuraksi

Festivaaliin kuuluu myös mittava kulkue, joka marssi ainakin neljän tunnin mittaisena kaupungin läpi. Siinä oli yhdistyneenä kiinalaista lohikäärmejuhlaa, buddhalaisuutta ja hienoa thaimaalaista tyyliä. Ilotulitusta, taivaalle ammuttuja raketteja näkyi vain vähän. Kaupunkia halkovalle joelle asetettiin virran vietäväksi kukkakoristeita, joissa paloi kolme kynttilää. Vaikka väkeä oli kymmenin tuhansin, oli juhla siisti. Humalaisia ei näkynyt missään. Ainoastaan muutamia ulkomaalaisia porukoita näkyi olutpullot käsissä kulkemassa. Hekin olivat brittejä.

 

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress