Blogi: luovasti luonnosta

25.10.2010 – Karkotettuina Tbilisissä

Heräsin aamulla neljännen kerroksen parvekkeella. Ilma oli raikas, nokkavarpunen tiksutteli keltaisia lehtiä kantavan poppelin latvassa. Ei, ei tähän mitään dramatiikkaa liity. Parveke, samoin kuin koko asunto Tbilisissä kuuluvat eräälle ystävällemme, josta olen kertonut jo aikaisemmin. Tulimme tänne viime yönä halki pimeän pääkaupungin. Marianne ja Egil ottivat meidät vastaan ja vasta useiden teekupillisten ja intressantin keskustelun jälkeen päädyin nukkumaan makuupussissa parvekkeelle.

Tbilisi on jännittävän itämainen kaupunki. Mieli täynnä kokemuksia naapurimaan yhteiskunnasta ja oloista, ei voi välttää kysymyksiä ja vertailuja Tbilisin ja Bakun välillä: miten eroavat toisistaan islamilaisen ja kristityn maan pääkaupungit, näkyykö demokratia tai sen puuttuminen jossakin, onko naisten asema erilainen, näyttääkö toinen toista köyhemmältä? Ja niin edelleen. Nämä ovat niitä aiheita, joista kirjoitetaan kirjoja. Kuitenkin tätä harvemmin tehdään yhden päivän lyhyen käynnin perusteella. Silti ei jäänyt huomaamatta, että lentoasemalla toivotettiin maahan saapuja iloisesti tervetulleeksi (”Tbilisi – the city that loves you”), viisumia ei tarvita eivätkä aseistetut vartijat ahdista maahan saapuvia jonoihin. Myös Tbilisin kadulla voi aistia rennomman meiningin, naiset kulkevat tummat hiukset hulmuten ja katsovat uteliaasti karjanlannalta tuoksuvia pohjan poikia kadulla. Lehdissä arvostellaan ajoittain rankasti maan hallitusta ja presidenttiä.

Yhteisiäkin piirteitä voi huomata näissä pääkaupungeissa. Arkkitehtuuri on mielikuvituksellista ja ennakkoluulotonta. Ihmiset ovat erittäin avuliaita ja vieraanvaraisia. Mutta myös kaoottinen liikenne on tyypillistä molemmille pääkaupungeille, vaikka toki Bakun liikenne ylittää kaiken aiemmin näkemäni. Kaspianmeren öljyn ja kaasun vaikutus näkyy Bakussa, sekä hyvässä että pahassa: vauraus on silmiinpistävää kaupungin keskustassa, mutta rantabulevardilla tuoksuu öljy myös ihan konkreettisesti. Georgia ja sen pääkaupunki ovat selvästi köyhempiä, mutta ihmiset taitavat olla täällä vapaampia.

Mtkvari-joki kiemurtelee läpi Tbilisin melkein kaksi tuhatta vuotta vanhan keskustan

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress