Blogi: luovasti luonnosta

27.11.2016 – Mesopotamian rajamailla, suurten virtojen tasangolla

Kapuamme pölyistä rinnettä ylös. Vasemmalla aukeaa kuiva kynnöspelto, josta kaksi mustafrankoliinia pyrähtää lentoon ja vakojen väliin jää juoksemaan kiuruja sekä kaksi nummikirvistä. Vaimoni poimii sieltä hyvin kulisseihin sulautuvan keltajalkaisen kahlaajan, suohyypän.20161127-O93A7528

Ali houkuttelee soittimen avulla ruovikosta esille jotakin. Linnut hyppivät arkoina metrin pari ruovikon reunan sisällä, sen verran että kuvan ottaminen näistä persiantimaleista ei onnistu. Kuitenkin serkkunsa pensastimalit juoksevat ja hyppivät selkämme takana rohkeammin, ja niitä saa myös kuvata. Nämä etelän timalit ovat erittäin älykkäitä, oppivaisia sekä varovaisia. Parven sosiaaliset suhteet ja kommunikointi ovat kehittyneet vähintään samalle tasolle kuin varislinnuilla. Persiantimaleita esiintyy vain Mesopotamiassa eli Irakissa ja Iranin lounaiskulmassa. Lintu voi myös olla tavattavissa pienellä alueella Turkin eteläosassa ja Syyrian itäkulmalla, jos joku tähän sotaisaan maailmanaikaan sinne eksyisi niitä etsimään. Tämän toisen linnun, pensastimalin läntisimmät rodut taas on äskettäin erotettu omaksi lajikseen, jolla ei taida olla vielä nimeä suomeksi, maailmalla laji tunnetaan nimellä Afghan babbler, Turdoides huttoni. Näin kertoo Birds of the Middle East –lintukirja, jota tällä matkalla selataan aamusta iltaan.

Pensastimali on tarkkaavainen ja älykäs lintu, mutta myös utelias näkemään mitä me puuhaamme

Pensastimali on tarkkaavainen ja älykäs lintu, mutta myös utelias näkemään mitä me puuhaamme

Tämä maisema on kalastajien paratiisia, sillä pienien lampien ja keinokastelukanavien varsilla tähystää uskomaton määrä smyrnankalastajia, kirjokalastajia ja tavallisia kunkkuja. Keinokastellut pellonpläntit vetävät puoleensa erityisesti kirvisiä ja västäräkkejä. Edellisten joukossa on eniten vuorikirvisiä, jotka talveksi laskeutuvat vuoristoista tasangoille. Siellä voisi olla muitakin kiinnostavia kirvisiä, sillä eri sävyin särähtävät ja surahtavat kirvisten lentoäänet eivät kaikki ihan sovi vuorikirvisen repertuaariin. Mutta vihreä ruoho on ehtinyt kasvaa liian korkeaksi, jotta sinne pujahtavia lintuja pääsisi kunnolla katsomaan.

Illan suussa teemme vielä kävelyretken Kharkhen kansallispuistossa, joka suojelee jokivarsien tulvametsiä ja tamariskipensaikoita. Näemme muun muassa sinisuohaukan ja niittysuohaukan. Myös variksia näkyy lennossa, täällä ne ovat mesopotamianvariksia, joilla on hopeanhohtoinen takki päällä. 20161129-O93A7667

Tähyilemme näitä tasankoja Khuzestanin provinsissa, satakunta kilometriä Ahvazista pohjoiseen. Tämä alue tunnettiin 5000 vuotta sitten nimellä Susiana. Se rajottui lännessä Mesopotamiaan, kaksoisvirtojen maahan, jota pidetään länsimaisen kulttuurin kehtona. Täällä sekä Niilin laaksossa kivikauden ihmiset ensimmäisen kerran asettuivat aloilleen, jättivät metsästyksen ja keräilyn vähemmälle ja opettelivat maanviljelyä ja kesyttivät ensimmäiset kotieläimensä. Sadot olivat sen verran hyviä, että aikaa jäi kehittää henkisiä kykyjä: täällä ihminen otti käyttöön pyörän (en nyt tarkoita polkupyörää) ja alkoi kaivertaa saveen kirjoitusmerkkejä.

Moni muukin asia sai alkunsa näillä tasangoilla. Ihmiset alkoivat asua kylissä ja omistaa työkaluja, vaatteita ja myöhemmin myös talonkotteroita. Toiset ihmiset tulivat vähän vauraammiksi kuin toiset ja kuinka kävikään: tätä paremmuutta, ylemmyyttä piti voida jollakin osoittaa. Korviin ja huuliin tehtiin lävistyksiä ja kiinnitettiin kiviä tai kotilonkuoria, varakkaammat tekivät tatuointeja ihoon. Vahvimmat alkoivat alistaa heikompiaan.

Onko mikään muuttunut viidessä tuhannessa vuodessa? Pahimmat pyrkyrit nousivat silloin kuin nytkin satraapeiksi tai jopa kuninkaiksi tai presidenteiksi. Ja kun omaa valtaa piti vielä korostaa ja laajentaa, niin sitten kehitettiin keihäille ja nuolille pronssinen kärki ja lähdettiin ryöstämään naapurin kyliä ja tappamaan siellä asuvia, vähän toisenlaisia ihmisiä. Tämä muinainen Susiania oli Mesopotamian naapuri ja muutoin auvoinen elämä keskeytyi alituiseen sotimiseen kahta puolta kaksoisvirtojen. Tätä on jatkunut kauan, viimeinen verinen kahina juuri näillä kentillä käytiin, kun Saddam Hussein, Mesopotamian eli nykyisen Irakin silloinen diktaattori halusi Khuzestanin öljykentät omakseen ja vähän siirtää rajaa. Hän aloitti melkein koko 1980-luvun kestäneen sodan Irania vastaan. Siinä sodassa kuoli liki miljoona ihmistä ja sotiminen oli vieläkin raaempaa kuin tuhansia vuosia sitten. Nyt Saddam tappoi kaasulla yli 100 000 iranilaista hengiltä. Tällä puolella taas mullahien johtama Iran manipuloi paratiisia luvaten lapsisotilaita polkemaan miinakenttiä. Tämä sota päättyi aikanaan tasapeliin, mutta johti sitten seuraavaan ja sitä seuraavaan Persianlahden sotaan ollen näin alkuna sille kaaokselle, jota Isis juuri nyt ylläpitää Irakissa ja Syyriassa.

Kaksoisvirtojen maata, jossa ihmisten luoma kulttuuri sai alkuunsa, mutta joka on yhä edelleen sotakenttänä

Kaksoisvirtojen maata, jossa ihmisten luoma kulttuuri sai alkuunsa, mutta joka on yhä edelleen sotakenttänä

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress