Blogi: luovasti luonnosta

26.11.2016 – Hormuzganista kohti Mesopotamiaa

Ei ole tuuli tyyntynyt. Hormuzin salmen rannan palmut ovat kello 5.15 jälleen aivan mutkalla. Meidän pitäisi tänään iltapäivällä päästä lentämään täältä etelästä Teheranin kautta Ahvaziin, joka on Khuzestanin provinssin pääkaupunki Persianlahden pohjoispuolella. Alkuviikon kokemuksemme lennosta, joka päättyi seitsemänsadan kilometrin automatkalle, huolestuttaa. Kohteemme on nyt 1400 kilometrin päässä täältä luoteeseen.

Tämä loppusyksyn ”hullu tuuli” on jokavuotinen ilmiö. Meitä meren rannalla asuneita ihmetyttää, miten lämpimällä säällä kova tuuli voi puhaltaa päiväkaudet pohjoisen ja idän puolelta, siis maalta merelle. Selitys on, että Iranin ylängölle, yli tuhannen metrin korkeuteen on talvi saapumassa ja siellä on nyt kylmempää kuin tässä lämpimällä rantakaistalla tai meren päällä.

Aloitamme retkeilyn aamuhämärissä Bandar Abbasin itäreunan puistossa. Muutama idänmehiläishaukka lepuuttelee siipiään ja istuskelee palmuissa. Muutoin puiston lajisto on jo ennestään tuttua: pensastimaleita, purppuramedestäjiä ja intiansininärhiä.

Talvipukuinen purppuramedestäjä voisi äkkiä mennä talitiaisesta

Talvipukuinen purppuramedestäjä voisi äkkiä mennä talitiaisesta

Intiansininärhiä näkyy päivittäin täällä etelässä

Intiansininärhiä näkyy päivittäin täällä etelässä

Kolme päivää sitten iltahämärä yllätti meidät Bandar Abbasin hienolla marskimaalla, jossa parituhatta kahlaajaa jäi lietettä koukkimaan kun valo loppui. Tänään vuoksi on huipussaan kello 8 ja me tulemme paikalle parahiksi tuntia myöhemmin, kun vuorovesirantaa on alkanut paljastua linnuille. Mutta päivät eivät ole veljeksiä: tänään rannalla on paljon vähemmän kahlaajia kuin edellisellä kerralla. Nyt ei rämisevä musiikki tai lintujen joukossa kävelevät ihmiset ole häiritsemässä. Poimimme täältä kuitenkin esille mustapyrstö- ja punakuireja, muutaman jänkäsirriäisen ja kuovisiririn. Timo on muita onnekkaampi ja näkee myös vuorisirrin muiden sirrien, tyllien ja kurmitsojen seassa. Lokkilintujen parvessa torkkuu muutamia töyhtötiiroja. Intianhietakiuruja ruokailee pieni parvi kuivalla rannalla.

Töyhtötiiran keltaisessa tikarissa on samaa jykevyyttä kuin räyskän punaisessa nokassa.

Töyhtötiiran keltaisessa tikarissa on samaa jykevyyttä kuin räyskän punaisessa nokassa.

Pääsemme kuin pääsemmekin ilmaan Bandar Abbasista iltapäivällä. Loppupäivä meneekin sitten odottaessa, lentäessä, odottaessa ja lentäessä kunnes kello kymmenen jälkeen raahaudumme hotelliimme Ahvazissa.

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress