Blogi: luovasti luonnosta

4.5.2016 – Aamu arolla

flamingoja Acinochourilla

Suuri parvi vaaleanpunaisia flamingoja seisomassa tyynellä järvellä.

Kello kuusi teltassa ropisee. Lyhyt sadekuuro ohittaa Acinochurin järven ja sen rannalla telttailevat suomalaiset. Sateen jälkeen alkaa risukeitin sauhuta ja aamupuurot nautimme ikimuistettavalla paikalla. Ei tuulen henkäystäkään, järvi on sileä. Muita ihmisiä ei ole viiden kilometrin säteellä, ainakaan ennen kuin karjapaimenet ehättävät tänne valtavine karjalaumoineen lähikylistä. Aurinko kurkistaa pilvien välistä ja värjää flamingojen rivin vaaleanpunaiseksi. Vieressä rannalla juoksee parisataa pikkusirriä, joiden joukossa ui neljä vesipääskyä ja mutaa nokkii kaksi kuovisirriä ja karikukko. Eivät ne kuulu arojärven asukkaisiin, vaan niillä kuten mukana hengailevilla tylleillä ja suosirreillä on vielä pitkä muuttomatka Siperian tundralle pesimään. Kahlaajien joukkoon laskeutuu kaksi hietatiiraa. Kierrämme vielä rantaa ja tähyilemme lintuja, mutta järvi on aivan liian suuri, jotta sen lintumaailman voisi yhdessä aamussa kirjata kansiin.

keltaisia kukkia

Keltaisena loistava tulikukka (Verbascum), jonka laji on toistaiseksi määrittämättä.

Vastentahtoisesti kokoamme telttamme ja alamme jurruttaa eilisiä jälkiä takaisin ihmisten ilmoille. Vielä haluamme nähdä lisää ”kuivaa Azerbaidzhania” ja käännämme auto kohti maan länsiosaa. Pari vuotta sitten minulla oli tilaisuus viettää pari päivää rajan toisella puolella Georgiassa ja miellyin sen kuiviin aroihin ja puoliaavikoihin. Mutta tällä puolella rajaa ei meille löydy tietä samanlaiseen maisemaan. Päätämme palata moottoritien varteen ja etsimme majapaikan Yevlaxin kaupungin laidalta, Kainat-nimisestä oikein viehättävästä hotelli-motelli-bungalow –paikasta.

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress