Blogi: luovasti luonnosta

29.4.2014 – Ylös lumiselle solalle, alas tasangolle ja illaksi Tbilisiin

Tänään tulemme alas vuorilta. Stepantsmindan kylä on – noin virallisesti ilmoitettuna – 1740 metrissä. Kun sieltä lähdetään etelään, kiivetään ensin jokilaaksoa ylös, laakson orastava vihreys vaihtuu mustaan kuraan, ohitetaan puuraja, tullaan lumirajalle, jossa tuulee. Vasta yli kuusisataa metriä korkeammalla, Jvarin solassa tie kääntyy serpentiininä alaspäin. Matkalla pysähdymme hetkeksi kiikaroimaan Truson laaksoon. Päällämme kaksi vanhaa maakotkaa esittää ”taivastanssia”, myöhäistä soidinlentoa. Linnuilla on aikaa leikkiin, mikä kertoo pesinnän epäonnistuneen tai jääneen väliin tänä keväänä.maakotka
Tänään on taivas pilvessä. Eilinen petolintujen virta huippujen tasolla on loppunut, mutta solassa vastaamme tulee pieniä haukkojen parvia. Niitä ei pääse kunnolla näkemään, kun ne kulkevat osan ajasta pilvessä. Kaksi arokotkaa erottuvat kuitenkin muita isompina pilven alareunasta.
Alamäessä pysähdytään vasta Dushetin kohdalla, jossa jyrkällä rinteellä kasvaa kaunista pyökkimetsää. Lehdet ovat tuoreen vihreitä ja aurinkokin välillä pilkistää niitä värittämässä. Istumme rinteellä ja odotamme. Ensin paikalle tulee kaksi palokärkeä, joita brittiystävämme ihastelevat. Sitten tarkkasilmäiset hoksaavat edessämme oksalla liikkumatta istuvat balkaninsiepon. Sitä vähän niin kuin tultiin hakemaan – ja siinä se on! Tämä sieppo on kovin kirjosiepon tai sepelsiepon näköinen. Niitä molempia voi täällä tavata harvinaisina muuttovierana, mutta balkaninsieppo pesii vuorenrinteen lehtimetsissä.balkaninsieppo2
Yöksi pääsemme lämpimään pääkaupunkiin. Tbilisissä on vielä illansuussa 22 astetta lämmintä. Vuoriston jälkeen se on paljon!

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress