Blogi: luovasti luonnosta

31.12.2012 – Vuosi vaihtuu Kambodzhan temppeleillä

Miellyttävässä uudenvuodenaaton aamuauringossa kävelemme leveän vallihaudan yli Angkor Watin temppelikaupunkiin Kambodzhassa osana niitä noin kymmentätuhatta turistia, jotka tänäänkin saapuvat tätä maailman ihmettä katsomaan. Saareen käydessämme vähitellen avautuvat temppeleiden, raunioiden ja vallihautojen mittasuhteet. Yksistään tässä temppelikaupungissa on noin 2000 temppeliä, osa viidakon sisällä, osa näkyvissä ja restaurointia on aloitettu japanilaisten tuella arvokkaimmilla kohteilla. Ympärillä on neliön muotoinen vallihauta ja sen takana, vähän matkan päässä on toinen temppelikaupunki, Angkor Thom. Se on suurempi, vallihautakin on kolme kilometriä sivuunsa. En tiedä paljonko siihen saareen kätkeytyy temppeleitä, mutta paljon niitä on. Lähiympäristössä on vielä pienempiä temppelikaupunkeja laajalla säteellä. Oppaamme on kyllä hyvä, mutta meillä on aikaa vain yksi päivä eikä hän siinä ehdi kuin antaa esimakua.

Eilinen oli rankka päivä! Kaksitoista tuntia ja 546 km bussissa. Ensin Saigonista rajan yli Phnom Penhiin Kambodzhassa, pikainen lounas ruuhkaisessa ravintolassa ja sitten vielä vähän pidempi matka Siem Reapin kaupunkiin läntisessä Kambodzhassa. Mutta täällä nyt olemme maailmankuulujen temppelikaupunkien äärellä! Tämä on Unescon maailmanperintökohde, varmaankin yksi vaikuttavimmista.

angkor wat

Kolme miljoonaa matkailijaa käy joka vuosi ihailemassa Angkor Watin temppelikaupunkia

Kambodzhan sielu ja kuuluisin matkailunähtävyys on Angkor Wat. Se on ikuistettu myös maan lippuun. Temppelikaupunkien, angkorien historia ulottuu yli tuhannen vuoden taakse ja siihen kuuluvat hindulaiset vuosisadat, siirtyminen buddhalaisuuteen 1400-luvulla, pari sataa vuotta autiona ja uudelleen löytäminen ranskalaisten toimesta 1800-luvulla. Myös 1970-luvun synkkä kausi punakhmerien vallan alla ja sen jälkiselvittelyt ovat jättäneet tänne pysyvän jälkensä. Nyt täällä on sekä hindulaisia että buddhalaisia temppeleitä, joiden käytävillä suitsukkeet tuoksuvat. Vaatimattomia palvontamenoja on käynnissä hämärissä kammioissa. Turistit saavat niitä seurata ja antaa rahalahjansa. Kenelle tai mihin tarkoitukseen jää hämäräksi.

buddhan päitä

Buddhan päitä kiveen hakattuna Bayonin yhdessä kymmenistä samanlaisista torneista, joissa jokaisessa Buddha katsoo neljään eri ilmansuuntaan. Yhteensä heitä on yli kaksi sataa kasvoa.

Suurimmissa temppeleissä on kymmeniä torneja, sisäpihoja, käytäviä ja kammioita. Angkor Thomin päätemppelissä, Bayonissa on 54 tornia, joissa on kiveen hakattuina 216 Buddhan kasvoa. Uskontoon sisältyviä erilaisia legendoja on myös kaiverrettu seinien hiekkakiveen. Angkor Watin päätemppelissä on valtavan pitkiä seiniä, joissa buddhalaiset jumalat ja heidän apulaisensa esiintyvät lohikäärmeiden ja tavallistenkin käärmeiden kanssa järjestämässä maailman asioita. Nämä tarinat eivät helpolla avaudu kristityn länsimaan asukkaalle. Sen verran sain kyllä käsitystä, että buddhismi on jakautunut lukuisiin eri osiin, joiden sisältö ja palvontamenot poikkeavat toisistaan. Täällä on lisäksi temppelien alkuperäisten rakentajien, hindujen jumalia ja jälkiä näkyvissä. Kambodzhassa vallitseva buddhismi on hyvin sallivaa, ilmeisesti siinä kietoutuvat eri lahkot, hindismi ja jopa kristinusko yhteen ja samaan tarustoon.

vishnu

Vishnulla, hindujen pääjumalalla on kahdeksan kättä. Vishnulla – toisin kuin useilla muilla patsailla – on pää tallella. Häntä täällä yhä palvotaan.

Angkor Thomista löytyy vielä yksi mieleenpainuva temppeli, Ta Prohm. Sitä monet pitävät kaikista vaikuttavimpana. Se on suuri, 80 ha pohjaltaan. Täällä valtavat kiiltoviikunat kasvavat temppelin vallien ja kammioiden päällä, jossa niiden juuret kietoutuvat temppelin rakennuskivien ympäri. Papukaijat pitävät kovaa ääntä viikunoiden latvuksissa.  Kiiltoviikuna on yksi liki tuhannesta viidakon viikunapuulajista, jonka englanninkielinen nimi, kuristajaviikuna (Strangler fig) on paljon kuvaavampi kuin kiiltoviikuna. Puut ovat saaneet kasvaa temppelin päällä jo satoja vuosia ja vaikka ne vähitellen rikkovat rakenteita, niiden annetaan kasvaa. Temppeli ja puut kuuluvat yhteen, sanovat buddhalaiset.

kuristajaviikunoita

Jättiläismäisten viikunapuiden juuret kuristavat Ta Prohmin temppelin valleja ja kammioita. Viidakko on ottamasa yivallan ihmisen tuhatvuotisista rakennelmista. Mutta temppelit ja puut kuuluvat yhteen.

Viikunoista ja niiden merkityksestä sademetsien ekosysteemille hedelmien ja puuaineksen tuottajana ja viidakon peruspuuna löytyisi paljon kerrottavaa. Voisi ehkä sanoa, että viikunat ruokkivat metsän linnut ja nisäkkäät. Tässä kuitenkin seuraa kuvaus vain yhdestä kiiltoviikunan eli kuristajaviikunan erikoisuudesta: Kun pimeässä sademetsässä maahan putoavan siemenen on vaikea päästä alkuun vähässä valossa ja kovassa kilpailussa, on tämä puu kehittänyt oman kasvustrategiansa. Se siemenet kulkevat linnun, esimerkiksi hedelmiä syövän sarvinokan tai papukaijan ruuansulatuksen läpi ja putoavat usein johonkin pieneen koloon tai oksanhaaraan korkealla latvuksessa. Siellä viikuna itää päällyskasvina. Sademetsässä sataa runsaasti ja ravinteitakin riittää alkuun. Alkuun lähdettyään puu kasvattaa juuriaan alaspäin pitkin isäntäpuun runkoa aina maahan saakka. Ja kun näin pitkälle on päästy, alkaa siellä jossakin latvahaarukassa kasvava uusi päällyspuu, kuristajaviikuna vahvistua ja sen juuret vähitellen peittävät kokonaan isäntäpuun rungon. Nuori kilpailija kuristaa vähitellen isäntäpuunsa ja alkaa korkeasta kasvupaikastaan käsin tavoitella taivaita – tai ainakin sitä tärkeää auringonvaloa. Näin ei tarvitse nuoren taimen aloittaa elämäänsä alhaalta pimeästä. Näitä valtavia puita ja niiden juuria saamme ihailla Ta Prohmin temppelissä, jota sitäkin viikunat vähitellen kuristavat raunioksi.

Kun ilta pimenee, olemme nähneet monta temppeliä. Vuosi vaihtuu ja raketit paukkuvat Siem Reapissa niin kuin muuallakin maailmassa. Vähän niukaksi jää ilotulitus, mutta Pub Streetilla kaupungin keskustassa on lämmin tunnelma. Jokseenkin zeniitistä, ylhäältä taivaalta meitä katsoo vanha kuu, melkein vielä pyöreä kuu-ukko.

Blogi: luovasti luonnosta is powered by WordPress